Ystävyysseurakunnat
Viron evankelis-luterilainen kirkko toimii maassa, joka on Euroopan komission toimeksiannosta tehdyn eurobarometritutkimuksen mukaan Euroopan uskonnottomin. Vain 16 prosenttia Viron 1.3 miljoonasta ihmisestä uskoo Jumalaan.
Viro on myös yksi harvoista ellei jopa ainoa maa, jossa ei yleissivistävien koulujen opetusohjelmaan kuulu pakollisena maailmanuskontoihin tai maailmankatsomuksiin perehdyttävää kurssia. Viron luterilainen kirkko ja sen 160 000 kastettua jäsentä, joista 39 000 maksaa jäsenmaksua, on kuitenkin Viron suurin kristillinen tunnuskunta. Kaikki muut Viron kristilliset kirkot laskevat jäsenmääräkseen 2000 – 10 000 henkeä. Jäsenmaksua maksavien määrä on viime vuosina vähentynyt ja pelättävissä on että laman ja työttömyyden myötä se vähenee edelleen.
Viron luterilainen kirkko koostuu 165 seurakunnasta, jotka kuuluvat 12 rovastikuntaan ja jotka muodostavat yhden hiippakunnan. Hiippakuntaa johtaa arkkipiispa Andres Põder ja hänen apunaan toimii kirkkohallitus eli konsistori. Kirkkohallitukseen arkkipiispan lisäksi kuuluu piispa, kansleri ja neljä asessoria. Viron kirkossa on 211 hengellisen työn tekijää, joista naisia on 40 ja miehiä 171.
Viron kirkon kirkolliskokous hyväksyi 29.4.2008 Viron kirkon kehityssuunnitelman 2008–2017, jossa analysoidaan kirkon tilannetta, kuvataan kehityksen edellytyksiä sekä asetetaan tavoitteet ja määritellään lähivuosien toimenpiteet kaikille kirkollisen elämän alueille. Viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä tulee kaikkien Viron kirkon seurakuntien laatia oma kehityssuunnitelmansa. Tämä on seurakunnille suuri haaste. Vuonna 2008 otettiin käyttöön hengellisen työn tekijöiden työsopimusjärjestelmä jossa määritellään työntekijän toimenkuva ja palkkaus. Papiston vähäinen palkkaus johtuu varmaan kirkon kyvyttömyydestä maksaa koulutusta vastaavaa palkkaa. Nykyinen palkka on noin 415 euroa, joka ei ole edes puolta opettajan palkasta.
Viron kirkon keskeinen haaste on hengellisen työn tekijöiden puute. Jälkikasvua ei ole näkyvissä jatkamaan työtä, sillä kymmenestä teologian opiskelijasta vain likimäärin yksi päätyy kirkolliseen virkaan. Seurakuntien säilymisen edellytyksenä on oman papin löytäminen. Jos kirkko ei voi taata teologian maisterille asiallista palkkaa pappina, tulee koulutusvaatimuksia muuttaa, tai ryhtyä rohkaisemaan ja tukemaan hengellistä työtä sivutyönä. Jatkossa ei ole mahdoton ajatus, että hengellistä työtä harrastaa päätyönsä ohella opettaja, valtion virkamies tai yrittäjä. Tällainen muutos edellyttää hengellisen työn merkityksen muutosta ja se tuottaisi lisäksi ongelmia esim. ystävyysseurakuntasuhteisiin.
Pienten seurakuntien säilyminen on todellinen kysymys. Seurakunnista noin 50 pystyy maksamaan papille, joka käy pari kertaa kuussa pitämässä jumalanpalveluksen vain matkakorvauksen. Seurakuntien aktiivisten jäsenten määrä on laskenut minimiin ja viime seurakuntavaaleissa nousi huoli siitä ettei, seurakuntaneuvostoihin ja – valtuustoihin saada riittävästi ehdokkaita.
Viron kirkossa ei ole aiemmin ollut aikaa, jolloin kirkot olisivat olleet yhtä hyvässä kunnossa kuin tänään. Voidaan todeta, että vaikka jäsenmäärä on vähentynyt, on väheneminen tapahtunut ns. nimikristittyjen kohdalla ja samaan aikaan kasvaa tunnustavien kristittyjen määrä.
Suurin osa kirkon järjestöjen talousarviotuloista on viimeisten 20 vuoden aikana saatu ulkomaalaisista lahjoituksista ja yhteistyökirkoilta, Saksasta ja Suomesta. Ilolla voi todeta, että ystävyysseurakuntien tuki ei ole toistaiseksi vähentynyt vaan jopa kasvanut. Tulisi harkita, onko järkevää tukea kirkon kattojen ja pappiloiden ikkunoiden uusimisia tilanteessa, jossa pappi joutuu etsimään töitä rakennukselta tai taksikuskina tienatakseen perheelleen leivän. Usein seurakuntien yhteyden pito ei riipu taloudellisesta tilanteesta, vaan avainhenkilöistä. Jos esimerkiksi pappi vaihtuu jommallakummalla puolella voi suhde joko aktivoitua tai passivoitua. Siksi on tärkeää että ystävyysseurakunta-asiassa ei työskentelisi vain yksi ihminen vaan sen kanssa työskentelisi isompi ryhmä.
———————————————————————————————-
Ystävyysseurakunnat -linkin alla vasemmalla on linkit Rannamõisan ja Pühan seurakuntien tietosivuille.
Euran seurakunnan nuorisotyö | Tekemistä, kokemista ja toimintaa | Ylös