toukokuu 2008

6/08: Vihdoinkin kesä!

30.5.2008

Pitkän ja pimeän talvikauden jälkeen kesä on taas tullut. Valo ja lämpö on taas tullut päiviemme iloksi. Aina näin kesällä on hienoa huomata Luojamme luomistyötä. Nurmikot vihertävät, ja kaikki synkkyys mikä vielä muutama kuukausi sitten vallitsi, muuttuu kauniiksi vihreiksi lehdiksi ja värikkäiksi kukiksi. Monien kasvien siemenet on kylvetty maahan ja jäämme odottamaan sadon kasvamista. Kesällä myös mieli virkistyy, kun huomaa luonnon puhkeavan kukkaan. Kesäaika on usein ilon ja juhlan aikaa. Luonto iloitsee uudesta kasvukaudesta ja me ihmiset iloitsemme luonnon mukana Jumalan luomistyöstä. Karun talven jälkeen elämä on taas puhjennut kukkaan. Jumala antoi uuden toivon ja uuden ilon.

Kesällä on monta asiaa, joista voimme olla iloisia ja kiitollisia; valosta, lämmöstä, luonnosta, kokonaisuudessaan kaikista vuodenajoista. Kesällä pitkä odotuksemme palkitaan ja saamme nauttia kiireettömistä kesäillan hetkistä; rauhoittua järven tai meren rantaan, paistatella auringossa, ja kuunnella linnun laulua tai metsän huminaa.

Emme taaskaan kulje tähän tulevaan kesään yksin, vaan Jumala pitää meidän kädestämme kiinni ja kulkee meidän rinnallamme.Rukouksin voimme aina turvautua Jumalan huolenpitoon ja luottaa siihen, että Hän pitää meistä huolen vuoden jokaisena päivänä. Usko Jumalan hoitavaan rakkauteen kuljettaa meitä eteenpäin, niin iloisina kuin vähän synkempinäki aikoina. Psalmissa 73 sanotaan: ”Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni. Minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan Jumalaani ja kerron kaikista hänen teoistaan.” Psalmin jakeissa oleva sanoma on ihanan rauhoittava. Jumalan käsi on meille turvana ja suojana missä tänä kesänä kuljemmekin, meidän ei tarvitse muuta kuin pitää kädestä kiinni.

Iloista kesänaikaa!

Armi Perttu
Diakoni

Aihe: Sana sinulle

Kommentoi

5/08: Toukosiunaus

1.5.2008

Ne asiat, joille me pyydämme siunausta elämässämme ovat asioita, joita me pidämme arvokkaina ja tärkeinä. Ne ovat asioita, jotka me oikeastaan tahdomme pyhittää ja pyydämme ikiaikojen Jumalaa myös katsomaan meidän puoleemme ja kuulemaan meitä. Kirkon ja seurakunnan elämässä me miellämme ne usein elämän taitekohtiin. Oli kyseessä sitten konfirmaatio, avioliitto tai hautaan siunaaminen. Toisaalta siunausta pyydämme myös arkisiin asioihin. Jokaisen hartauden, jumalanpalveluksen ja joskus ihan vain arkisen tapaamisen päätteeksi.

Mille me oikeastaan olemme nyt pyytämässä siunausta?

Oikeastaan asioille, jotka koskettavat jokaista ihmistä. Tiedämme, että vaikka yhteiskuntarakenteet ovat jatkuvan muutoksen alaisena ja maailma muuttuu, ei hyvä elämä ole mahdollista ilman hyvää, terveellistä ja puhdasta ruokaa.

Siellä, missä ihmisillä on ruoasta pulaa, esiintyy myös väistämättä monia laaja-alaisia ongelmia. Rikollisuutta, eriarvoistumista, katkeruutta, vihaa ja pahimmillaan nälänhätää. Siellä, missä ihmisillä on riittävästi ruokaa, on siellä myös ihmisillä hyvä olla. Niin perustavan asian äärellä me olemme, vaikka meidän on sitä toisinaan vaikea nähdä kaiken tämän ajan yltäkylläisyyden keskellä.

Toisaalta me olemme pyytämässä myös siunausta sille työlle, jonka kautta monet ihmiset saavat päivittäistä ravintoaan. Nykyaikana se käsittää tietysti pitkän ketjun aina tuottajasta, jalostajiin. Se, että me pyydämme sille työlle ja niille ihmisille siunausta, jotka tätä työtä tekevät, on myös osoitus sen työn arvostuksesta. Usein se taitaa ikävä kyllä olla työtä, joka ei saa ansaitsemaansa arvostusta, ennen kuin sen työn tulos ei ole enää jokapäiväistä ja itsestään selvää.

Lopuksi, kun me pyydämme siunausta jollekin asialle, on se myös mielestäni kiitollisuuden osoitus. Kun me olemme siunaamassa uutta kylvöä, saamme olla kiitollisia niistä ihmisistä, jotka sitä työtä tekevät, jotta kaikki saisivat jokapäiväisen leipänsä ja ennen muuta siitä, että vaikka maamies kylvää viljan, antaa Jumala kuitenkin kasvun.
Se on suuri kiitoksen ja ylistyksen aihe.

Oikeastaan se, mille me pyydämme siunausta, eivät ole vain elämän tärkeältä tuntuvat asiat, vaan elämä itse, sellaisena kuin se on. Siitä me saamme kiittää kaiken elämän antajaa ja lähdettä, kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Risto Katila
Seurakuntapastori

Aihe: Sana sinulle

Kommentoi